Lainsäädäntö korostaa sosiaali- ja terveyspalvelujen hyvää laatua, joka voidaan ymmärtää myös palvelujen poluttamisena; asiakkaan tai potilaan sujuvana siirtymisenä palvelusta toiseen tarpeiden mukaisesti. Kuntien palveluiden tulisi olla myös yhdenvertaisia kunnasta riippumatta ja kuntakohtaiset erityiset palvelutarpeet tulisi huomioida organisaation rakenteissa ja volyymeissä. Keski-Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (jäljempänä Kessote) on julkaissut raportin alueensa päihde ja mielenterveyskuntoutujien hoitopoluista.
Kessoten päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Juhani Johansson toteaa raportissa, että perustason palvelujen ollessa riittämättömiä, palvelutarve siirtyy helposti erityispalveluihin. Erityispalveluista palaaminen perustason palveluihin on usein haastavaa sekä asiakkaalle/potilaalle että palvelujärjestelmälle. Päihde- ja mielenterveyspalveluilla on myös keskinäiset yhteytensä. Päihteidenkäyttö voi johtaa psyykkisiin ongelmiin ja psyykkisten ongelmien hoitoon voidaan hakea ratkaisua päihteistä.
Raportissa arvioinnin taustalla ovat tilastot, joiden perusteella on hahmotettu hoitopolkuja ja niiden rakenteita. Tilastollinen vertailu mahdollistaa Harjavallan, Kokemäen, Eurajoen ja Nakkilan palvelupolkujen yhteistoiminnallisten ja synergisten ratkaisujen kehittämisen. Kartoituksella on vertailtu uuden kuntayhtymän palveluiden tilannetta ja tilastojen antamaa kuvaa palvelutarpeista. Pandemian vuoksi puhutaan hoito- ja palveluvelasta, joka on syntynyt erityisesti päihde- ja mielenterveyskuntoutujen osalta. Tuoreen sosiaalibarometrin mukaan (2021) sosiaalityöntekijät ovat eniten huolissaan päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palveluista. Huoli on sitä suurempi mitä suurempi on kunnan asiakasluku.
Raportin mukaan tätä tilannetta tulee selvittää myös erikseen Kessoten alueella. Harjavallan palvelutarve näyttäytyy tilastoissa selkeästi muita kuntia suurempana. Tilanne vaatikin erityistä ja erillistä jatkotarkastelua ja hanketarpeen pohdintaa.
Raportista käy myös ilmi, että koulu- ja opiskelijahuollon rooli tulisi saada ennalta ehkäiseväksi ja rakenteelliseksi. Nykyisilläkin resursseilla voidaan painopistettä siirtää avopalveluihin, ehkäisevään ja varhaisen tuen työhön. ”Sitä Kessoten alueella on jo aloitettu”, painottaa Johansson raportissa.
Raportin pääset lukemaan kokonaisuudessaan Aikuisten psykososiaaliset palvelut -sivulla.
Lisätietoja:
Juhani Johansson, päihde- ja mielenterveyspalvelujen koordinaattori
puh. 040 488 6221
juhani.johansson@kessote.fi