Siirry sisältöön
Hoitoon hakeutuminen

Omaolo

Oireiden ja terveysongelmien arviointi ja toimintasuositukset

Siirry Omaolo-palveluun

Kessote Vihta

Ajanvaraus koronanäytteisiin ja -rokotteelle

Siirry ajanvaraukseen

SataDiag Vihta

Ajanvaraus laboratoriotutkimuksiin

Siirry ajanvaraukseen

Isyyden tunnustaminen

Isyyden tunnustaminen neuvolassa


Jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, lapsen isyyden vahvistaminen edellyttää toimia lapsen vanhemmilta ja viranomaisilta. Isyyden tunnustaminen on mahdollista raskausaikana äitiysneuvolassa (isyyslaki 16 §), jos on selvää, että isyyden tunnustaja on lapsen isä. Lisäksi äidin tulee hyväksyä tunnustaminen, äidillä ja tunnustajalla tulee olla asetuksessa säädetyt henkilöllisyysasiakirjat ja kummankin tulee ymmärtää tunnustamisen merkitys. Avioliitossa olevien kohdalla ei tunnustamista erikseen tarvita, vaan se perustuu isyysolettamaan. Isyyden tunnustaminen on mahdollista tehdä edelleen myös lastenvalvojan luona ja aina lapsen syntymän jälkeen. Äidin ja isyyden tunnustajan ei tarvitse asua yhdessä, jotta isyyden tunnustaminen raskausaikana olisi mahdollista.

Ensimmäisellä neuvolakäynnillä teitä informoidaan tästä mahdollisuudesta. Tähän oppaaseen olemme koonneet lyhyesti miten tunnustaminen neuvolassa etenee.


Tunnustamisen merkitys ja oikeusvaikutukset

Isyyden tunnustamisen tarkoituksena on lapsen ja hänen isänsä välisen sukulaisuussuhteen vahvistaminen. Sekä isyytensä tunnustaneen että erityisesti lapsen kannalta on tärkeää, että isän ja lapsen sukulaisuussuhde vahvistetaan vain silloin, kun sukulaisuussuhde on olemassa.

Tunnustamisen merkitys

Oikeusvaikutukset syntyvät, kun maistraatti vahvistaa isyyden lapsen syntymän jälkeen (laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983 6 a §):

  • Luo oikeudellisesti pätevän sukulaisuussuhteen
  • Lapsen oikeus elatukseen 18 ikävuoteen asti, sen jälkeenkin koulutusta varten, jos kohtuullista
  • Perintöoikeus isän ja isänpuoleisten sukulaisten jälkeen
  • Oikeus isän sukunimeen
  • Lapsen oikeus tavata isäänsä
  • Isällä on yhteishuolto-oikeus lapseen

Jos lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä, vanhemmat voivat lapsen syntymän jälkeen halutessaan sopia lastenvalvojan luona lapsen asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta. Vanhemmat voivat tällöin sopimuksella uskoa lapsen huollon myös yksin toiselle vanhemmalle.

Mikäli vanhemmat haluavat tunnustuksen

  • Sovitaan raskauden puolivälin jälkeen vanhempien kanssa käynnistä, jolla isyyden tunnustamista käsitellään, suositeltavin ajankohta 30–32 rv käynnin yhteydessä.
  • Molempien vanhempien on oltava paikalla samanaikaisesti. Käynnille ei suositella otettavaksi mukaan perheen muita lapsia.
  • Henkilöllisyys todistetaan virallisella henkilöllisyystodistuksella
  • Passi (mikä tahansa valtio)
  • Suomen viranomaisen myöntämä muukalaispassi tai pakolaisen matkustusasiakirja
  • Euroopan talousalueen, San Marinon tai Sveitsin viranomaisen myöntämä henkilökortti
  • Suomen viranomaisen 1.10.1990 jälkeen myöntämä ajokortti
  • Ennen tunnustamista käydään läpi tunnustamisen merkitys ja sen oikeusvaikutukset ja totuudessa pysymisen merkitys.
  • Allekirjoituksella hyväksytään isyydentunnustus
  • Molemmat vanhemmat saavat asiakirjakopiot ja tunnustuksen vastaanottaja toimittaa alkuperäiset lomakkeet lastenvalvojan tarkastettavaksi. Kun lastenvalvoja saa Digi- ja väestötietovirastolta ilmoituksen lapsen syntymästä, hän yhdistää asiakirjat 30 pv lapsen syntymästä ja toimittaa Digi- ja väestötietoviraston vahvistettavaksi. Vanhemmat saavat hyväksymisestä kirjallisen vahvistuksen.
  • Ennen lapsen syntymää annetun tunnustamislausuman voi peruuttaa tai kiistää viimeistään 30. päivänä lapsen syntymästä. Kiistäminen ilmoitetaan lastenvalvojalle.

Tee oirearvio Omaolo-palvelussa

Avaa Omaolo

Eurajoki

Eurajoki

Mira Myllyniemi

terveydenhoitaja

Soittoajat: ma-pe klo 12-13

Eurajoki

Päivi Suominen

terveydenhoitaja

Soittoajat: ma-pe klo 12-13

Eurajoki

Susan Saraste

terveydenhoitaja

Soittoajat: ma-pe klo 12-13

Luvia

Anna Saarinen

terveydenhoitaja

Soittoajat: ma-pe klo 12-13