Siirry sisältöön

Perheoikeudelliset palvelut

Kessoten perheoikeudellisissa palveluissa lastenvalvojat hoitavat erotilanteissa lasten huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyviä sopimusasioita sekä isyyden ja äitiyden selvittämiseen liittyviä tehtäviä. Lastenvalvojan palvelut ovat maksuttomia. Järjestämme viranomaispäätöksellä lasten ja vanhempien tuettuja ja valvottuja tapaamisia sekä valvottuja vaihtoja. Järjestämme myös avioliittolain mukaista perheasioiden sovittelua vapaaehtoisena keskustelumahdollisuutena avio- tai avoeroa miettiville tai avioeroon päätyneille pareille yhdessä Kessoten lapsi- ja perhepalveluiden kanssa.

Ajan varaaminen
Sopimusasioissa vanhemmat tulevat yhdessä varatulle ajalle. Mikäli vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla, voivat molemmat vanhemmat asioida oman kotikuntansa lastenvalvojalla. Ilmoita varatusta ajasta toiselle vanhemmalle. Varatun ajan perumisen tai siirtämisen voit tehdä vain puhelimitse. Peruuta aika mahdollisimman pian, jotta aikaa voidaan tarjota toiselle asiakkaalle. Muistathan ilmoittaa ajan perumisesta myös toiselle vanhemmalle, sillä peruutus koskee molempia vanhempia.

Sopimuksista ja sovittelusta
Lasta koskevissa sopimusasioissa sopijaosapuolia ovat vanhemmat. Vanhempien tulee päästä yhteisymmärrykseen siitä, mitä lapsen asioista sovitaan. Lastenvalvojan rooli on vanhempien välisessä sopimusneuvottelussa valvoa lapsen etua. Lasten asioista sovittaessa lähtökohtana tulee aina olla lapsen etu. Lastenvalvoja vahvistaa vanhempien välisen sopimuksen, mikäli vanhemmat ovat sopimuksen sisällöstä yhtä mieltä ja sopimus on lapsen edun mukainen. Lastenvalvojan vahvistama sopimus on samalla tavalla täytäntöönpanokelpoinen kuin tuomioistuimen päätös, joka on saanut lainvoiman.

Lastenvalvojan luona sopiminen on vapaaehtoista. Kessoten perheoikeudellisena palveluna järjestetään avioliittolain mukaista perheasioiden sovittelua vapaaehtoisena keskustelumahdollisuutena avio- tai avoeroa miettiville tai avioeroon päätyneille pareille.

Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen lasta koskevissa asioissa, he voivat viedä asian tuomioistuimen ratkaistavaksi. Myös tuomioistuimessa asia voidaan pääsääntöisesti ratkaista sovintomenettelyssä. Lisätietoja lapsiasioiden tuomioistuinsovittelusta saa lastenvalvojilta ja käräjäoikeudelta.
Lapsen asioista sopiessa vanhemmat voivat käyttää apuna ns. vanhemmuussuunnitelmaa. Suunnitelman avulla vanhemmat voivat sopia siitä, miten he eron jälkeen jakavat vanhemmuuttaan sekä vastuutaan lapsensa hyvinvointiin ja kasvatukseen liittyvissä asioissa.

Sopimukset lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta

Vanhemman velvollisuus on selvittää lapsensa mielipide kun sovitaan lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisesta lastenvalvojan luona. Vanhempien tulee esittää lapsen näkemykset lastenvalvojalle vanhempien tapaamisella. Lastenvalvoja voi myös keskustella lapsen kanssa henkilökohtaisesti. Sopimuksiin kirjataan lapsen mielipide.

Huolto
Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Huoltaja päättää lapsen asuinpaikasta, kansalaisuudesta, kasvatuksesta, päivähoidosta, koulusta, lapsen etu- ja sukunimestä, uskonnosta, passiasioista, terveyden- ja sairaanhoidosta, äidinkielestä ja harrastuksista. Huoltajalla on oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta.

Lapsen huollosta voidaan sopia seuraavaa:

  • yhteisesti molemmille vanhemmille riippumatta siitä ovatko he avioliitossa keskenään, asuvatko yhdessä vai erikseen
  • yksin toiselle vanhemmalle
  • tietojensaantioikeudesta vanhemmalle tai muulle henkilölle joka ei ole lapsen huoltaja
  • oheishuolto muulle henkilölle kuin vanhemmalle
  • tehtävänjakohuolto eli yhteishuollon jakaminen

Asuminen ja tapaamisoikeus
Vanhempien on hyvä pohtia ennen lastenvalvojan tapaamista, kumman vanhemman luona lapsi asuu ja kuinka lapsi tapaa ja pitää yhteyttä toiseen vanhempaansa. Lapsen toive ja mielipide on tärkeä, mutta valinta ja vastuu päätöksestä on vanhemmilla. Lapsen kannalta huomioitavia asioita ovat muiden muassa:

  • miten lapsen hoitaminen, ruokailu ja vaatehuolto sujuvat
  • kuinka paljon vanhemmalla on aikaa lapselle
  • miten päivähoito ja koulu järjestyvät parhaiten
  • miten lapsi säilyttää tärkeät ihmissuhteensa (toisen vanhemman tapaaminen, sukulaiset, ystävät)

Lapselle on tärkeää, että hänellä on tietoa ja tunne siitä, mihin hän kuuluu. Avoin keskustelu asiasta ja yhteydenpidon säilyminen kummankin vanhemman kanssa lisäävät lapsen turvallisuuden tunnetta erossa.

Vuoroasuminen
Vanhemmat voivat sopia myös lapsen vuoroasumisesta. Vuoroasuminen edellyttää vanhemmilta joustavuutta ja hyvää keskinäistä yhteistyökykyä. Lapsen ikä ja persoonallisuus on otettava huomioon silloin, kun vanhemmat suunnittelevat vuoroasumista.

Lapsella voi olla kahdesta kodista huolimatta vain yksi virallinen asuinpaikka, jonka mukaan määräytyvät tietyt palvelut, kuten koulu ja terveydenhuolto. Vuoroasumisesta sovittaessa on käytettävä erityisesti harkintaa silloin kun vanhemmat asuvat kaukana toisistaan tai kun lapsi on päiväkoti-ikäinen. Vuoroasumista koskevaan sopimukseen kirjataan, kumpi koti ilmoitetaan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi.

Velvollisuus ilmoittaa aiotusta muutosta
Lapsen vanhemman on ilmoitettava toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa asuinpaikkaansa, jos muutolla olisi vaikutusta huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen. Sama koskee lapsen oheishuoltajan velvollisuutta ilmoittaa muutostaan vanhemmille sekä vanhempien velvollisuutta ilmoittaa muutosta oheishuoltajalle.

Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ja jos mahdollista kolme kuukautta ennen aiottua muuttoa. Ilmoituksen saa jättää tekemättä, jos se on välttämätöntä lapsen tai asuinpaikkaansa muuttavan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhan torjumiseksi.

Lapsen tapaamisoikeus
Tapaamisoikeudesta on mahdollista sopia suullisesti tai kirjallisesti lastenvalvojalla. Sopimuksessa voidaan määritellä tapaamisten ajankohdat niin arki- ja viikonlopputapaamisia kuin loma-aikoja ja juhlapyhiä koskien. Tapaamisoikeudesta sovittaessa on hyvä sopia normaalin viikkorytmin ohella lomien ja juhlapyhien vietosta. Tapaamissopimuksessa voidaan sopia tapaamisten lisäksi muusta yhteydenpidosta sekä lapsen kuljettamisesta ja myös tapaamismatkakulujen jakamisesta. Lapsen tapaamissopimus voi olla voimassa määräajan tai toistaiseksi, aina täysi-ikäisyyteen saakka.

Lapsen tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Lapsen vanhempien on omalta osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle.

Elatusapu
Lapsella on oikeus saada riittävä elatus vanhemmiltaan täysi-ikäisyyteensä asti eli kunnes hän täyttää 18 vuotta. Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta yhdessä ja kumpikin kykynsä mukaan. Mikäli lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä, muualla asuva vanhempi toteuttaa tätä lain mukaista elatusvastuutaan yleensä kuukausittain maksettavalla elatusavulla. Sen euromäärästä vanhemmat voivat neuvotella lastenvalvojan luona. Lastenvalvoja on oikeutettu vahvistamaan elatusta koskevan sopimuksen, mikäli vanhemmat ovat sopimuksen sisällöstä yhtä mieltä. Vanhemmat voivat myös hakea käräjäoikeudelta elatusta koskevan päätöksen, joka on rinnasteinen lastenvalvojan vahvistamalle sopimukselle.

Elatusapua määriteltäessä kartoitetaan kummankin vanhemman taloudellinen tilanne ja lapsen elatuksentarve. Elatussopimus voidaan laatia lapsen täysi-ikäisyyteen asti tai määräaikaiseksi.

Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös 18 ikävuoden jälkeen, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi. Koulutusavustuksen euromäärästä ja sen maksuajasta on mahdollista laatia kirjallinen sopimus, jonka lastenvalvoja vahvistaa. Lapsi on 18 vuotta täytettyään toinen sopijaosapuoli. Asian voi viedä myös käräjäoikeuden päätettäväksi.

Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksen tarpeesta elatuskykyjensä mukaisessa suhteessa. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa. Oikeusministeriö on antanut ohjeen lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi. Ohje on luonteeltaan suositus ja se on laadittu tavanomaisia elatustilanteita silmällä pitäen.

Sopimusneuvotteluiden yhteydessä lastenvalvoja voi laatia elatuslaskelman, jota vanhemmat voivat käyttää apuna sopiessaan elatusavun määrästä. Laskelman laatimista varten molempien vanhempien on täytettävä varallisuusselvityslomake sekä otettava mukaan varatulle ajalle tulo- ja menotietoja koskevine tositteineen.

Elatustuki
Lapselle voidaan maksaa Kelan elatustukea, mikäli elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun maksamisen, elatusapu on vahvistettu täysimääräistä elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi tai jos avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu. Erotilanteessa elatustuen saamisen edellytyksenä on vahvistettu elatussopimus tai tuomioistuimen päätös elatusavusta. Lisätietoja elatustuesta saa lastenvalvojilta ja Kelalta.
Elatusapujen, korvausten ja elatustuen määrät tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin nousua vastaavasti. Vanhempien on itse huolehdittava elatussopimusten indeksitarkistusten päivityksestä.

Sopimuksen tai oikeuden päätöksen toimimattomuus
Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen tai sopimuksen täytäntöönpanoa voidaan vaatia käräjäoikeudelta, mikäli päätöstä tai sopimusta ei ole noudatettu. Hakijana voi olla lapsen huoltaja, joka vaatii lapsen palauttamista itselleen tai tapaava vanhempi, joka vaatii vahvistetun tapaamisoikeuden toteuttamista. Käräjäoikeudessa asia lähetetään pääsääntöisesti täytäntöönpanosovittelun, jonka tarkoituksena on edistää vanhempien yhteistoimintaa lapsen hyvinvoinnin toteuttamiseksi sekä saada vanhemmat vapaaehtoisesti noudattamaan sopimusta tai päätöstä. Käräjäoikeus määrää tehtävää varten yhden tai useamman sovittelijan, jonka tehtävänä on selvittää vanhempia ja lasta kuulemalla, onko täytäntöönpanoon ryhtyminen lapsen edun mukaista.

Tilanteisiin, joissa lapsesta erossa asuva vanhempi ei sopimuksesta tai päätöksestä huolimatta halua tavata lasta, ei voi puuttua oikeudellisin keinoin. Näissä tilanteissa tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa ei voida pitää lapsen edun mukaisena. Mikäli 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa täytäntöönpanoa, niin käräjäoikeus ei siihen ryhdy. Lisätietoja lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanomenettelystä saa lastenvalvojilta ja käräjäoikeudelta.

Mikäli elatusvelvollinen laiminlyö vahvistetun elatusavun maksamisen, lapsen kanssa asuva vanhempi voi hakea elatustukea Kelasta. Mikäli elatusvelvollinen ei pysty maksamaan elatusapuvelkaa, hän voi neuvotella Kelan kanssa maksusuunnitelman laatimisesta tai hakea tilapäistä maksuvapautusta Kelasta. Mikäli elatusvelvollisen maksuvaikeudet pitkittyvät, hän voi ottaa yhteyttä lastenvalvojaan sen selvittämiseksi, voidaanko vahvistetun elatusavun määrää muuttaa.


Isyyden selvittäminen

Jos lapsen äiti ei ole avioliitossa lapsen syntyessä, vahvistetaan lapsen isyys tunnustuksen perusteella tai tuomioistuimen päätöksellä. Isyys voidaan tunnustaa ennen lapsen syntymää lastenvalvojan lisäksi sen kunnan äitiysneuvolassa, jossa äidille ja miehelle on annettu raskaudenaikaisia neuvolapalveluita. Ennakkotunnustamisen yhteydessä vanhemmat voivat tehdä sopimuksen syntyvän lapsen yhteishuoltajuudesta.

Mies, joka on ennakolta tunnustanut isyytensä, voi peruuttaa tunnustamisensa ilmoittamalla siitä kirjallisesti isyyden selvittämisestä huolehtivalle lastenvalvojalle viimeistään 30. päivänä lapsen syntymästä. Tämän jälkeen tunnustaminen on vaikutukseton ja isyyden vahvistamisasia etenee lapsen synnyttyä perusmuotoiseen isyyden selvittämiseen.

Mikäli isyyttä ei ole tunnustettu ennen lapsen syntymää, voidaan isyys tunnustaa lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona. Lastenvalvoja selvittää myös avioliitossa syntyneen lapsen isyyden, jos lapsen äiti ja aviomies yhdessä pyytävät isyyden selvittämistä ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut lapsen syntymästä. Lastenvalvoja voi selvittää isyyden myös silloin, kun toinen mies on tunnustanut tai ilmoittanut aikovansa tunnustaa avioliiton aikana syntyneen lapsen, ja lapsen äiti ja aviomies hyväksyvät isyyden selvittämisen.

Oikeusgeneettinen isyystutkimus (DNA-tutkimus) tehdään, kun biologisen isyyden suhteen on epävarmuutta tai epäselvyyttä. Tutkimuksen voi tilata lastenvalvoja, jos mahdollinen isä pyytää sitä tai lastenvalvoja muutoin katsoo tutkimuksen tarpeelliseksi. Posken sisäpinnan sivelynäyte otetaan äidiltä, mahdolliselta isältä ja lapselta lastenvalvojan valvonnassa. Näytteet lähetetään tutkittaviksi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle.

Isyyden vahvistamisen jälkeen lapsen huoltajana on äiti. Vanhemmat voivat kuitenkin sopia, että lapsen huolto kuuluu molemmille vanhemmille yhteisesti. Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, he voivat laatia lastenvalvojan luona sopimuksen lapsen asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta.


Äitiyden selvittäminen

Lastenvalvojan tehtävänä on toimittaa äitiyden selvittäminen 18 vuotta nuoremman lapsen osalta. Äitiys voidaan selvittää, jos raskaana oleva on saanut virallista hedelmöityshoitoa ja molemmilta on kirjallinen suostumus hoitoon. Lisäksi siittiöiden luovuttajalta pitää olla kielto tietojensa luovuttamisesta. Selvittäminen koskee 1.4.2019 jälkeen aloitettuja hedelmöityshoitojen tuloksena alkanutta raskautta.
Äitiyslain mukainen äitiyden selvittäminen, vahvistaminen ja kumoaminen tapahtuvat soveltuvin osin isyyslain mukaisia menettelyjä noudattaen. Raskaana olevan naispuolinen kumppani voi tunnustaa lapsen ennen lapsen syntymää terveydenhoitajalle tai kätilölle sen kunnan äitiysneuvolassa tai neuvolapalveluja kunnan toimeksiannosta tuottavassa yksityisessä terveydenhuollon toimintayksikössä, jossa perheelle on annettu raskaudenaikaisia neuvolapalveluja. Tunnustamislausuma voidaan antaa myös synnyttävän henkilön kotikunnan lastenvalvojalle raskauden aikana tai lapsen synnyttyä. Tunnustuslausuma annetaan henkilökohtaisesti ja siten, että sekä tunnustaja että synnyttävä henkilö ovat yhtä aikaa läsnä.

Lapsen synnyttänyt äiti, tunnustaja tai henkilö, joka katsoo olevansa tunnustajan sijasta lapsen vanhempi voi viimeistään 30. päivänä lapsen syntymästä ilmoittaa lastenvalvojalle käsityksensä, että äitiyden tunnustanut ei ole lapsen äiti.
Jos lapsen synnyttäneelle on annettu hedelmöityshoidossa annetun lain (1237/2006) 1§:ssä tarkoitettua hedelmöityshoitoa ja lapsi on syntynyt hoidon tuloksena, naisen, joka yhteisymmärryksessä lapsen synnyttäneen kanssa antoi suostumuksen hedelmöityshoitoon, voidaan vahvistaa lapsen synnyttäneen ohella lapsen äidiksi. Vahvistusta ei voida kuitenkaan antaa, jos isyys on isyyslain (11/2015) mukaisesti todettu tai vahvistettu tai se voidaan todeta tai vahvistaa.

Yhteystiedot

Johtava sosiaalityöntekijä Piia Kotikivi 044-3124352

Ajanvaraus:

Harjavalta, Kokemäki, Nakkila (ma–ti 9–10 ja to–pe 9–10)
Lastenvalvoja, sosiaalityöntekijä
Tiina Lehtonen
p. 044 906 7555

Eurajoki, Luvia
(ti ja to klo 9.00-10.00)
sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja
Marion Grönberg
p. 044 432 5245

Henkilötietojen tarkastaminen