Kessoten sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät Satakunnan hyvinvointialueen vastuulle 1.1.2023 alkaen. Satakunnan hyvinvointialuetta valmistellaan palvelut edellä, ihmiskeskeisesti.
Hyvinvointialueen tavoitteena on parantaa satakuntalaisten peruspalveluja. Hyvinvointialue vastaa vuoden 2023 alusta alkaen yli 210 000 satakuntalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluista. Uudistuksen myötä hyvinvointialue on maakunnan suurin työnantaja. Sen palveluksessa tulee työskentelemään noin 10 000 sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä pelastustoimen ammattilaista.
Hyvinvointialueen nettisivuille pääset tästä.
Hyvinvointialue kuuli ja osallisti kesän aikana satoja satakuntalaisia kiertämällä paikallisissa tapahtumissa. Elokuun loppuun mennessä on tavoitettu asukkaita niin Raumalla, Eurajoella, Porissa, Harjavallassa, Eurassa, Kankaanpäässä kuin Merikarvialla. Syksyllä kierrosta jatketaan mm. Huittisiin ja Karvialle sekä Pomarkkuun. Usein kysyttyihin kysymyksiin on koottu vastauksia hyvinvointialueen nettisivuille.
Kuntakierroksilla asukkaat ovat päässeet osallistumaan hyvinvointialueen valmisteluun pelaamalla osallisuuskorttipeliä valmistelijoiden kanssa. Pelissä asukas on saanut valita annetuista korteista sanoja, jotka kokevat tärkeiksi muutoksessa ja sote- ja pelastuspalveluissa. Syyskuun puoliväliin mennessä tapahtumissa oli pelattu 800 korttia eli käyty satoja keskusteluja satakuntalaisten kanssa. Satakuntalaiset ovat peleissä toivoneet eniten, että palvelut säilyisivät hyvälaatuisina ja toimivina. Eniten pelattuja sanoja ovat laatu ja toimivuus. Vähiten satakuntalaisia on kiinnostanut palveluiden tuotteistaminen.
Satakuntalaisia on paikkakunnasta riippumatta kiinnostanut miten oman kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden lähitoimipisteiden käy ja mistä hoitoa saa jatkossa:
”Miten käy lähipalveluiden?”
”Turvataanhan riittävät palvelut myös pikkukunnissa?”
”Kuinka meidän täällä Satakunnassa käy?”
”Paraneeko retuperällä olevat palvelut?”
”Jyrääkö kaupungit, keskittyykö palvelut Poriin ja Raumalle?”
– Kotisohvalle saatu etäpalvelu on nykyajan lähipalvelua, joka on käsitteenä hankala. Satakunnassa on erilaisia asuinalueita, joissa on erilaiset palvelutarpeet. Ei ole järkevää tuottaa esimerkiksi neuvolaa lähipalveluna alueella, jossa syntyvyys on heikkoa tai ainakaan niin, että neuvola olisi paikalla jatkuvasti. Hyvinvointialue voi tuoda lähi- ja erityispalveluita helposti haja-asutusalueille eikä palveluiden keskittäminen Poriin tai Raumalle ole tavoitteenamme, kommentoi hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhila.
Hyvinvointialueelle koostetaan parhaillaan runkoa siitä, minkälaisia palveluita tällä hetkellä Satakunnassa tuotetaan. Selvitykseen kuuluu missä muodossa palvelut ovat, onko ne paikkaan sidottuja vai voisiko ne toimia liikkuvina palveluina. Samalla määritellään, milloin asukkaan tulee saada palvelu läheltä ja milloin sen saadakseen voi matkustaa.
Digipalvelut ovat ikä- ja asennekysymys
Erilaiset sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät digiratkaisut ovat jo tätä päivää. Silti niiden ajatellaan syöksevän palvelut totaalisesti internettiin pois kasvokkain tapahtuvista kohtaamisista.
– Sote-palveluissa ollaan valovuoden jäljessä, mitä tulee digipalveluiden käyttöön esimerkiksi pankkipalveluissa, Varhila huomauttaa.
Yksityisten palvelutuottajien toiminnasta näkee, että ihmiset haluavat käyttää digipalveluita ja niille olisi tarvetta myös julkisella puolella. Varhila vakuuttaa, ettei digitaalisia keinoja ei ole pakko käyttää, vaan palvelua saa entiseen malliin puhelimitse tai paikan päältä.
– Pitää huomata, että myös digipalveluiden puutos syrjäyttää ihmisiä. On nuoria ja aikuisia, jotka eivät halua soittaa saadakseen palvelua vaan haluavat varata ajan tai jutella ammattilaisen kanssa netin kautta. Voi sanoa, että digipalvelut ovat asenne- ja jonkin verran ikäkysymys, summaa Varhila.
Rahojen riittävyys huolettaa
Satakuntalaisia huolettaa palveluiden lisäksi hyvinvointialueen talous:
”Riittääkö valtion antamat rahat?”
”Miten käy kuntien veroprosentin?”
”Kallista tulee olemaan.”
– Satakunnan hyvinvointialue saa vuodelle 2023 valtion rahoitusta hieman alle miljardi euroa. Hyvinvointialueen toimialueet vastaavat toiminnasta ja sen kehittämisestä sekä siihen liittyvästä taloudesta. Parhaillaan käynnissä olevassa talousarviotyössä valtion rahoitus jakautuu toimialueiden vastuualueille, vastuuyksiköille ja kustannuspaikoille. Talousarvio etenee aluehallituksen kautta aluevaltuuston hyväksyttäväksi loppuvuoden aikana, kommentoi talouden vastuuvalmistelija Minna Ojala. Asukkaiden kysymyksiä on koottu hyvinvointialueen nettisivuille usein kysytyt kysymykset -palstalle. Sivun kautta voi lähettää myös itse kysymyksen, mikäli vastausta ei sivulta löydy.