Vanhuusikä ja mielenterveys
Mielenterveyden merkitys
Mielenterveyttä voidaan kuvata voimavaraksi, jonka tunnusmerkkejä ovat hyvä toimintakyky, elämänhallinta, elinvoimaisuus ja kyky selviytyä vastoinkäymisistä. Siihen liittyy kyky selviytyä arjesta ja erilaisista muutostilanteista, kuten ikääntymiseen liittyvistä muutoksista. Hyvä mielenterveys tukee elämänlaatua. Ikääntymiseen kuuluu tietyntyyppisten ongelmien riski, vaikka ikääntyminen itsessään ei ole sairaus tai kriisi.
Joskus ajatellaan, että aloitekyvyn vähentyminen ja alakuloisuus kuuluisivat osaksi normaalia vanhuusikää. Nykykäsityksen mukaan asia ei kuitenkaan ole näin. Joissakin tapauksissa kyse voi olla masentumisesta. Vanhuusiässä ilmenee samoja mielenterveyden häiriöitä kuin aikuisuudessakin. Tavallisimpia vanhusten mielenterveyden häiriöitä ovat masennus, ahdistuneisuus ja muistisairauspotilaan käytösoireet. Mielenterveyden häiriöistä kärsivien vanhusten määrä tulee lisääntymään väestön vanhetessa.
Ikääntyminen ja kriisit
Ikääntyminen voi kasvattaa kriisien kautta psyykkisen hyvinvoinnin riskejä. Toisaalta elämänkokemuksen myötä on jo kertynyt erilaisia selviytymisen kokemuksia, jotka toimivat voimavarana. Ikääntymiseen liittyviä kriisejä laukaisevat mm. erilaiset menetykset, leskeksi jääminen ja vaikea oma tai läheisen ruumiillinen sairastaminen. Kriisit sinällään kuuluvat osaksi normaalia elämää. Erilaisten riskitekijöiden kasautuminen voi laukaista psyykkisen häiriötilan.
Masennus
Vanhusten mielenterveyden ongelmista masennus on yleisin. Sen esiintyvyys yli 65-vuotiaassa väestössä on 12-15 %. Oireet vaihtelevat masennustilan vaikeusasteen mukaan. Masennustilat voidaan vaikeusasteeltaan luokitella lieviin, keskivaikeisiin ja vaikeisiin. Vanhuksen masennuksen oireet ovat samantyyppisiä kuin masennuksessa muutoinkin. Masennus tunteena on ihmiselle luontainen reaktio pettymyksissä ja menetyksissä.
Sairaudeksi masennus nimetään silloin, kun se muuttuu pidempikestoiseksi. Masennus voi myös olla yhteydessä ahdistuneisuuteen. Erilaiset menetykset, kriisit, sosiaalisen verkoston kapeutuminen ja yksinäisyys voivat aiheuttaa ahdistuneisuutta ja laukaista myös masennuksen. Masennus ei kuitenkaan mitenkään automaattisesti liity vanhenemiseen. Suru, alakulo ja yksinäisyyskin ovat toisinaan osa tavallista elämää ja ne eivät sitten ole sama asia kuin masennus sairaustilana.
Fyysinen terveys ja mielen hyvinvointi
Vanhus voi tuoda esille erilaisia vaivoja ja oireita, joihin ei löydy fyysisiä syitä, mutta joista aiheutuu haittaa ja kärsimystä. On hyvä muistaa, että masennuksen oireena vanhuksella voi esiintyä erilaisten selittämättömien vaivojen valittamista. Masennus voi siis ilmetä erilaisina ruumiillisina oireina. Vanhus voi valittaa särkyä, kipua, ruoansulatusvaivoja, sairauksien pelkoa, muistivaikeuksia, väsymystä ja unettomuutta. Myös muistisairaan vanhuksen tilanteeseen voi liittyä mielialan vaihteluja ja masennusta.
Fyysinen hyvinvointi tukee myös psyykkistä hyvinvointia. Liikkuminen on hyvä mielialaa tukeva keino. Unettomuus on vanhuksilla kohtalaisen yleinen ongelma, joka tulisi tunnistaa. Pitkittyessään unettomuus lisää psyykkisen hyvinvoinnin riskitekijöitä.
Arviointi ja hoito
Vanhuksen mielialaa voidaan terveyskeskuksessa arvioida vanhuusiän masennuskyselyllä, josta on olemassa eripituisia versioita. Kysymykset on hyvä käydä suullisesti läpi ammattihenkilön vastaanotolla. Tällöin vastauksia voidaan tarkentaa keskustellen ja samalla varmistetaan kysymysten ymmärtäminen.
Yleisesti ottaen psyykkisten häiriöiden hoito sisältää keskustelutukea ja lääkehoitoa. Jos vanhusta kuormittavana asiana on yksinäisyys, on tarpeen pyrkiä vahvistamaan sosiaalista verkostoa. Yksinäisyys ei ole psykiatrisen hoidon peruste. Apua saattaa löytyä itseä kiinnostavista harrastuksista ja mielenkiinnon kohteista sekä muiden ihmisen seurasta. Vanhuksen sosiaalisten suhteiden vahvistamista ja toiminnan lisäämistä voidaan tällöin suositella. Tärkeää on, että toiminta on mielekästä. Läheisten tuki on aina tärkeää.
Hoitamaton psyykkinen häiriö heikentää vanhuusikäisen kykyä pitää huolta itsestä. Psyykkisesti sairastavat vanhukset voivat tarvita konkreettista apua, johon voi kuulua esimerkiksi lääkkeiden ottamisesta ja syömisestä huolehtiminen. Kotipalvelu ja kotisairaanhoito voivat olla tällöin apuna. Vanhuksen mielen hyvinvoinnin arviointi voidaan aloittaa lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla ja hoidon tarpeen mukaan psykiatrinen työryhmä voi tarjota hoitoa. Vaikeimpia mielenterveyden häiriöitä hoidetaan erikoislääkärin johdolla, joko kuntayhtymän omana toimintana tai erikoissairaanhoidossa.
Lähteitä:
Haarni, I. (2013). Mikä tukee mielen hyvinvointia ikääntyessä? Eläkeikäisten näkemyksiä. Gerontologia, 27, 39–44.
Haarni, I. (toim.) (2014). Ikääntyvä mieli. Mielenterveysseura Helsinki.
Heikkinen, R. (2007). Mielen tasapaino. Teoksessa Lyyra, T., Pikkarainen, A. ja Tiikkainen, P. (toim.) Vanheneminen ja terveys. Helsinki: Edita Publishing Oy, 129-144.
Jacoby, R. ja Oppenheimer, C. (1997). Psychiatry in the elderly. Oxford University Press.
Kontkanen, J. ja Purhonen, M. (2011). Ahdistunut vanhus. Duodecim, 127, 383–389.
Koponen, H. ja Leinonen, E. (2014). Vanhuspsykiatria. Teoksessa Lönnqvist, J., Henriksson, M., Marttunen, M. ja Partonen, T. (toim.) Psykiatria. 11. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 681-696.
Leinonen, E. ja Alanen, H-M. (2011). Psykiatrista hoitoa tarvitsevia vanhuksia on enemmän kuin mihin on varauduttu. Duodecim, 127, 371-371.
Raitanen, T., Hänninen, T., Pajunen H. ja Suutama, T. (toim.). (2004). Geropsykologia. WSOY.
Saarenheimo, M. (2003). Vanhuus ja mielenterveys. WSOY.
WHO (2015). Mental health and older adults. Factsheet 381.
Lue lisää:
Asiaa vanhenemisesta ja mielenterveydestä, mielenterveyden perusteista ja tukemisesta. Ikääntyvä mieli -teos on tehty Suomen Mielenterveysseuran Mirakle -hankkeessa, jonka tavoitteena oli edistää vanhusten mielenterveyttä.
Tunnista ja tue – mielenterveyden ongelmat ikääntyessä -opas sisältää tietoa mielenterveyden ongelmien erityispiirteistä ikääntyessä.
Tietoa vanhusten masennustiloista.
Mielenterveystalossa on tietoa, omahoito-ohjelmia sekä palveluohjausta mielenterveysasioihin liittyen.
Mielen hyvinvointi on keskeinen osa arjen hyvinvointia ja hyvää elämää. Ikätalo tarjoaa helppolukuisen paketin terveysneuvontaa yli 65-vuotiaille mm. mielen hyvinvoinnista ja sosiaalisten suhteiden merkityksestä.
Tietoa ikäihmisten mielenterveydestä. Tämä laaja opas sisältää mm. työkaluja ikäihmisten mielen hyvinvoinnin tukemiseen sekä tietoa psykiatrisista ongelmista ja erilaisista palveluista.
Vanhuusikä ja kriisit.
Ikäopisto on mielen hyvinvoinnin tietopankki, josta löytyy tietoa ja tehtäviä mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen: Ikäopisto
Vanhuuden mieli -kirjassa paneudutaan ikäihmisten mielen hyvinvointiin. Kiinnostuksen kohteina ovat ikäihmisten mielen voimavarat, elämän tarkoituksellisuuden tunne ja elämänmuutoksissa selviytyminen.
Myötämieltä! Mielen hyvinvoinnin taskukirja ikäihmisille. Taskukirja soveltuu ikäihmisille erilaisissa elämäntilanteissa, se lisää tietoisuutta mielen hyvinvoinnista ja sitä edistävistä arjen keinoista.
Terveysnetin sivuilla on tietoa vanhuksille hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä asioista.
Masennus on yleisin ikäihmisten mielenterveysongelma.
Pieni myötunto-opas. Opas avaa näkökulmia läsnäoloon ja itseen kohdistuvaan myötätuntoon. Opas sisältää harjoituksia, joista voi ammentaa voimia hankalien kokemusten keskellä. Ystävällisyyden ja huolenpidon tarjoaminen itselle on hyvinvointia vahvistava teko.
Avaimia voimaantumisen vahvistamiseen Opas antaa avaimia voimaantumisen vahvistamiseen. Oppaassa on hyödynnetty positiivisen psykologian tietoa, ratkaisukeskeistä lähestymistapaa sekä tietoisen läsnäolon ja myötätunnon teemoja.
Mielen hyvinvointia miettimässä on opas varttuneiden omille vertaisryhmille.
Masennuksen hoitoon on monia keinoja.
Psykiatrinen työryhmä tarjoaa keskusteluapua aikuisille. Työryhmään kuuluu psykiatrisia sairaanhoitajia, psykologeja ja psykiatri.
Youtube-videot:
Ikäihmisten masennusta kannattaa hoitaa.
Lihasjännityksen laukaiseminen rentoutuksen avulla.
Masennuksen omahoito: Vinkkejä jos huomaa itsessään masennuksen oireita.
Harjoitus stressin ja jännityksen poistamiseksi. Tämä lyhyt mielikuvaharjoitus auttaa rentouttamaan kehoa ja mieltä.
Myönteinen muistelu lisää mielen hyvinvointia
Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä vanhusten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista, omista vahvuuksista sekä sykähdyttävistä hetkistä.
Muistelun lisäksi kortit auttavat pitämään yllä myönteistä näkökulmaa elämään nykyhetkessä. Muistelemalla elämän hyviä hetkiä voi oivaltaa oman ainutlaatuisuutensa, kokea itsearvostusta ja tuntea hyväksyntää niin itseä kuin elämäänsä kohtaan. Myönteisten asioiden muistelu virittää mielemme herkemmäksi huomaamaan ympärillämme olevia hyviä asioita.
Myönteisen muistelun kortit on tehty Suomen Mielenterveysseuran Mirakle-hankkeessa, jossa kehitettiin ikäihmisille toimintamuotoja ja materiaaleja, joilla tuetaan mielenterveyttä voimavaralähtöisesti. Näitä kortteja on kehitetty yhdessä Eläkeliiton, Eläkkeensaajien Keskusliiton sekä Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton kanssa Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana.
Kortit ovat ladattavissa ilmaiseksi netistä. Kortteja voi käyttää ryhmässä, kahdestaan tai myös yksin.
Mielipakka tarjoaa erilaisia näkökulmia mielen voimavaroihin, vahvuuksiin ja taitoihin sekä kannustaa pitämään huolta mielen hyvinvoinnista. Ikääntyville ja heidän kanssaan työskenteleville tarkoitetussa Mielipakassa on 52 korttia, jotka johdattelevat pohtimaan ja kokeilemaan mielen hyvinvoinnin taitoja. Kortit on kuvitettu luontovalokuvin.